Kohti uutta

Tarkoitukseni oli istahtaa sohvalle tietokoneen ääreen ja kirjoittaa, mutta tietokone päätti toisin, taas.

Pääsen helpommalla kun näpyttelen puhelimella, vaikka tämä hihihihihihihitaampaa onkin.  Mihinkäs Tässä kiire.. valmiissa elämässä..

Napit vain korville, kuuntelen musiikkia ja annan sanojen tulla.

Taas viimepäivinä on tullut pohdittua kovin elämän syvällisiä puolia. Eilen, juhannusaattona, olin Ystäväni luona viettämässä iltaa poikieni kanssa.

Elämän filosofointia punaviinilasi kädessä aamun pikkutunneille saakka. Voi luoja miten se teki hyvää. Ystävät joiden kanssa on hyvä olla, ovat terapiaa sielulle.

Elämässäni on tapahtunut paljon, suurin asia lienee se että eroan, ja mies lähtee n.viikon päästä viimeistään tästä asunnosta pois.

Kaikki se rakkaus joka on ollut, on osittain sydämessä, mutta enemmän muistoissa.

Ymmärrys ja hyväksyntä että yhteinen taipaleemme on ohi on täyttänyt minut.

Olen kasvanut, olen oppinut kuuntelemaan itseäni ja sitä mitä ympäristö haluaa minulle kertoa.

Silti koen syvällisyyteni olevan vasta vauvankengissä. Niin paljon ymmärrettävää ja opittavaa.

Tutustuin jonkin aikaa sitten ihmiseen, joka saa minut venymään yhä pidemmälle. Syvällisyys ja henkisyys hänessä saa minut uteliaaksi ja kiinnostumaan kaikesta yhä enemmän. Hänessä on jotain hyvin kiinnostavaa.

En usko sattumiin. Kaikelle elämässä on jokin tarkoitus, niin hyvällä kuin pahallakin.

Myös kohtaaminen tämän ihmisen kanssa tuo jotain uutta minulle, ja ehkä minä hänelle.

Mieleni lepää juuri nyt. Tuleva ex-mieheni ei ole kotona (ehkä vasta huomenna), pienimmät lapseni nukkuvat ja isommat puuhailevat omiaan.

Ihana rauha.

En malta odottaa että tästä tulee arkipäivää, että saan nauttia tästä joka ikinen ilta..

Elämä muovaa sinua, se antaa jatkuvasti mahdollisuuksia syvempään, seesteisempään elämään.

Se miten sinä itse kohtaat asiat, miten niistä ajattelet, vaikuttaa siihen miten se sinuun vaikuttaa. ..Nyt jäin lukemaan tuota lausetta yhä uudelleen ja uudelleen, sain sen kuulostamaan hassulta omassa päässäni, enkä loppujenlopuksi tiedä onko siinä järjen hiventäkään.

Mutta tarvitseeko sitä aina ollakaan?

Ei tarvitse.

Go with the flow.

Ajatusten aallokkoa

Miksi ihmisen on niin vaikeaa elää kuten haluaa? Miksi sivuuttaa oman sydämen ääni? Kuuleeko sitä edes?
Niin moni kulkee läpi elämänsä, kuten on kasvatettu, pienestä pitäen opetettu. Tavat ja säännöt, kaikki ajatukset istutettu meihin vauvasta lähtien. Joten onko ihme että oman elämän suuntaa on vaikea muuttaa?! Tai, kun joku tosiaan muuttaa omia tapojaan, ja tottumuksiaan, ajatusten voimalla. Kääntää kaiken opitun päälaelleen, aloittaa alusta, opettaa aivot kohtaamaan asiat uudella tavalla. Mitä se herättää kanssaihmisissä? Kateutta?! Epäuskoa?! Leimataan jeesustelijaksi tai hihhuliksi (onpa siinäkin muuten sana..).. Ei osata ymmärtää, kun toinen on oman päänsä sisällä tehnyt valtavan työn, muuttanut uskoaan, uskoaan itseensä, elämään. Kaikkeen ympärillä olevaan.

Minä olen hyvinkin henkinen ihminen, myönnän sen, ja haluan yhä kasvaa siinä. Se tuntuu upealta. Muuttaa itseään ja omia opittuja ajatusmalleja. Se myös vaatii paljon. Mutta antaa lopulta sitäkin enemmän.
Välillä olen kovin malttamaton, tiedän että tietyt asiat tulevat tapahtumaan, luotan siihen, uskon siihen, mutta välillä on vaikeaa antaa asioiden vain olla ja mennä omalla painollaan.
Olen oppinut hyväksymään, nyt minun pitää opettaa itselleni kärsivällisyyttä. Se kuulostaa hassulta, sillä olen kärsivällinen ihminen. Mutta sydämen asioissa, sitä ei voi hoputtaa.
Ihmisen mieli on niin koukeroinen, uskomattoman paljon mahtuu asioita, muistoja yhden ihmisen sisälle..
Jos ajatus painaisi jotakin, paljonko se painaisi? Mihin se perustuisi?
Älytöntä filosofista kikkailua.. No, olen ollut illan töissä ja kärsinyt valtavasta päänsärystä, ajatukseni lentävät ja liitävät. Mutta oloni on vapaa.
Minä saan ja voin ajatella mitä haluan ja miten haluan. Kaikki voima on minussa itsessäni. Pelkästään tämän tiedostaminen saa rintani pörhistymään, tunnen itseni vahvaksi ja upeaksi.
Harmi etten voi antaa tälläistä tunnetta kenellekään muulle.

Älä ole ajatustesi vanki. Sinä olet juuri sitä mitä itsestäsi ajattelet.
Olet vapaa muuttamaan ajatuksiasi, ihan mihin suuntaan vain, maailma on rajaton ajatusten aallokossa.
Usko itseesi. Luota itseesi.

"Seison selkä suorana laiturilla,
Katse ulottuu ulapalle.
Tuuli tuivertaa hiuksiani,
Tunnen lämmön poskillani.
Meri tyyni,
elämä sulaa hymyyni.
Minulla on hyvä olla."